Nyt kun blogiin on saatu jo hyvä määrä teknistä asiatekstiä, niin on hyvä välissä laittaa propellihatut pyörimään. Tässä tekstissä tutustutaan pintapuolisesti interaktiosuunnitteluun eli pyritään perehtymään ohjelmistojen ja loppukäyttäjän väliseen interaktioon, sen parantamiseen ja prosessiin. Vaikka käyttöliittymäsuunnittelu ja graafinen suunnittelu ovat osittain samalla tontilla interaktiosuunnittelun kanssa, en keskity niihin vaan taustalla olevan käyttäjän tavoitteisiin, oletuksiin ja käyttäytymiseen ohjelmiston kanssa. Tätä kutsutaan tavoitepohjaiseksi suunnitteluksi. Lue lisää

Kun ilmenee tarve tehdä muutoksia toimivaan koodiin esimerkiksi suorituskyvyn tai refaktoroinnin merkeissä, usein ensimmäinen ajatus on hypätä suoraan muokkaamaan olemassa olevaa koodia. Tavoite on suorituskykyisemmän tai helpommin ylläpidettävän koodin lisäksi luonnollisesti säilyttää toimivuus. Usein toimivuuden toteaminen on kirjoitettujen testien ja mahdollisesti käyttäjätestauksen varassa. Testikattavuus on harvoin täydellinen ja refaktorointia vailla oleva koodi voi olla lähtökohtaisesti huonosti testattu. Mitä kriittisempi ominaisuus, sitä tärkeämpää on varmistaa, että uudistettu toteutus antaa toiminnallisuudeltaan samat tulokset kuin alkuperäinen. Lue lisää

TL;DR

Tools for SLN file helpottaa Visual Studion solution-tiedostojen mergeämistä. git_config_slntools säätää gitin asetukset niin, että sitä voi käyttää git difftool– ja git mergetool -komentojen kanssa.

Itse asia

Oletko sinäkin kyllästynyt ratkaisutiedostojen yhdistämiseen (merging solution files)? Pomppivatko projektien kansiohierarkiaan liittyvät rivit ympäri tiedostoa, samaten koontiversiomääritykset (build configurations), ja onko perinteisellä yhdistämistyökalulla käytännössä mahdotonta selvittää, mitä tiedostolle on oikeastaan tapahtunut? Tuloksena on vain vahinkoa koontiversiomäärityksille tai projekteja, jotka pomppivat takaisin vanhaan ratkaisukansioonsa tai ratkaisun päätasolle. Lue lisää

Vaikka IT-alalla on siirrytty paljon web-käyttöliittymiin ja -järjestelmiin, on työpöytäsovelluksilla vielä paikkansa. Käyttöliittymien kehittämiseksi on muutamia varteenotettavia alustoja, muun muassa WPF ja Qt. JVM-puolella avuksi löytyvät Swing, SWT ja JavaFx. Halusin selvittää, löytyisikö minun mieluisimmalle kielelleni, Scalalle, riittävän hyvää vaihtoehtoa.

ScalaFx on DSL-wrapperi JavaFx:lle Scalalla. JavaFx on varsin valmis alusta, ja ScalaFx:ääkin on kehitetty vuodesta 2011. Kokeillakseni alustaa valitsin perinteistä ToDo-applikaatiota monimutkaisemman ohjelman, jotta joutuisin oikeasti perehtymään kirjaston ominaisuuksiin. Lue lisää

Reaktiivisista laajennuksista on Javassa useampia kirjastototeutuksia. Reactive Streams sisältää rajapinnat, jotka on tarkoitettu erilaisten reaktiivisten kirjastojen yhteistoimintaan. ReactFX on reaktiivisten laajennusten toteutus JavaFX-käyttöliittymäkirjastolle. Ehkä merkittävin on kuitenkin Netflixiltä lähtöisin oleva RxJava, joka perustuu Microsoftin alkuperäiseen Rx.NET-kirjastoon. RxJava on myös se kirjasto, mihin tämä kirjoitus keskittyy. Tässä esitellään RxJavan ohjelmointirajapintaa ja sen peruskäyttöä. Esimerkkinä käytetään JavaBean-määrittelyn mukaisen luokan sovittamista Rx:ään. Lue lisää

Erilaisissa projekteissa tulee poikkeuksetta vastaan tilanne, jossa projektin aikana opittuja asioita pitäisi dokumentoida. Dokumentti voi olla tarkoitettu itselle muistiinpanoksi (”näin aloitat uuden kirjaston tekemisen”), projektin muille/tuleville jäsenille hyödyksi (”kannattaa käyttää tässä kirjastoa X tai muuta vastaavaa”) tai tiedoksi jopa laajemmalle joukolle (”kun olet rakentamassa palvelua A, muista ottaa huomioon nämä asiat”). Dokumentaatio voi koskea projektin yleisiä käytäntöjä tai sitten esimerkiksi tuotettua koodia. Lue lisää